Sunnuntai... ja kaikki tuntuu olevan jossain... ja mun normi sunnuntai fiilis on muuttumassa masennus fiilikseksi... Jos ei olis niin kipee olo soittelisin ihmisille että missä ovat ja mitä tekevät ja jos joku tekisi minun kanssa jotain. Mutta kun -_-
Ja tietenkin sitten on se mahdollisuus että kaikki on jossain mutta eivät minun kanssa halua tehdä mitään.
Ja siitä sitten taas päästään siihen että miksi yhtäkkiä minusta taas tuntuu siltä että muutamat ne ihmiset joista itse pitäisi erittäin paljon eivät taida pitää minusta sitten pätkääkään ja tuntuvat välttelevän seuraa ja edes puhetta. Harmittaa.
Lillistä alkanut tuntua että vaikka jossain vaiheessa oli paljonkin kavereita niin nyt nekin on suurin osa kaikonnu kuin tuhka tuuleen... Tiiä sitten että miksi... Tai sitten mä vaan taas kuvittelen... voi tietenkin olla että kuvittelen. Mutta siltä tuntuu :/
Tällä hetkellä on vaan 3-5 ystävää/kaveria jotka jopa soittelevat tai viestittelevät ilman minun aloitustani ja yleensä myös vastaavat. Nämä myös sellaisia joita voi kysyä aina jonnekin ja aika varmasti myös lähtevät. Okei tiedän että en ole itsekään aina niin kovin aktiivinen... mutta aina välillä kuitenkin olen ja varsinkin silloin harmittaa kun ei saa mitään vastakaikua.
En tiedä... tää on kait vaan taas tätä mun kuvittelua -_-