Olenkohan jotenkin erikoinen tai jotain...
Katson into piukassa tuota 45min Special: Kuninkaaliset kulissien takana ja koko ajan vaan toivon että kumpa pääsisi sinne töihin O_o
Toinen vaihtoehto on tietenkin naida jompi kumpi nuorista prinsseistä ;)
Mutta minulle kelpaisi palatsin "palvelija" ammattikin. Kauhean pikkutarkkaa ja protokolliin painottuvaa näpertelyä. Mutta jokin siinä kiehtoo. En oikein vain osaa sanoa mikä. On kiehtonut lapsuudesta asti. Kun muut tytöt halusivat olla prinsessoja minä halusin olla palvelija ^^ Ottaa siitäkin sitten selvää :D
Jotenkin tuollainen vain kiehtoo...
Englannin kuninkaaliset eivät ole enää niin sitä mitä joskus miljoonia vuosia sitten. Se on modernisoitunut aika paljonkin mutta silti muutamat pienet jutut ovat säilyneet näihin päiviin asti ja se on minusta hienoa.
Kaikkein eniten minua tietenkin kiehtoo entisaikojen palvelija-ammatti. Historiasta kun kerta kiinnostunut.
Varmaankin jos elettäisiin vielä vaikkapa 40-50 -lukua niin paikkani olisi mitä luultavammin emäntä-koulussa tms. Mutta entä nykyään? Hotelli- ja ravintola-ala?
Siinä olisikin yksi vanhoista unelmistani ja ideoistani josta näin aluksi unta ja siitä se ajatus sitten lähti: Hotelli tai majatalo. Oikeaan kunnon wanhaan aikaan kaikki. Joko aatelistolle palatsi tai kartano tai sitten tavallisen väen majatalo. Kaikki prikulleen niinkuin ennen vanhaan elettiin, palveltiin, olettiin, syötiin, juotiin, nukuttiin, peseydyttiin, viihdyttiin. Elämysmatka siis nykykielellä. Elikkä matkailualaa luultavastikin.
Eikö näitä kaikkia voisi jotenkin yhdistää? Eikö enää tarjota emäntä-kouluja?
Olen aina miettinyt sitäkin että minusta tulisi loistava edustusvaimo. Niin hullulta kuin se kuulostaakin. Vaikka olenkin vain maalaistyttö pienestä kylästä uskon silti pystyväni edustamaan, sivistyneesti ja käytöstapojen mukaisesti. Pinnallista touhua enkä oikein siitä välillä pidä mutta silti se kiehtoo. Siksipä olisinkin hyvä vaimoke prinsseille ;)
Mutta nykyäänkin tavallisen työläisen on välillä vaikea yltää aatelistoon, tosin ei sentään niin vaikeaa kuin ennen muinoin. Ja nykyään tätä tapahtuukin aika paljon. Mutta siihen vaaditaan onnea ja kohtaloa.
Sekin on jännä miten ihailen samaan aikaan tavallista ja yksinkertaista maalaiselämää mutta silti myös rikkaiden ylellistä elämää. Nämä kaksi kun saisi yhdistettyä jotenkin niin että kumpikaan ei pursuaisi yli ja aina saisi valita kumman "roolin" ottaa. Sopivissa määrin molempaa.
Vaan mistäpä löydät miehen joka on samalla aallonpituudella. Ajattelee samalla tavalla. Olisi sekä käytännöllinen käsityöläinen kuten myös äärimmäinen herrasmies.
Ja mistä ihmeestä minä saisin palvelija töitä ilman minkään alan koulutusta? Englannin kuninkaallisillakin on alansa parhaat töissä, koulunsa käyneet.
Ja mitenkä minä muka Englantiin pääsisin prinssejä vikittelemään xP kun ei tuo miesten saanti näytä Suomessakaan onnaavan.
Olen niin ristiriitainen... toisaalta haluaisin tätä ja toisaalta tätä. Toisaalta haluaisi olla prinsessa toisaalta palvelija. Toisaalta vampyyri ja yön kuningatar ja toisaalta vaaleanpunainen ja kawaii. Toisaalta kartano ja toisaalta talonpoikaistalo.
En pysty olemaan kaikkia -_- tiedän sen. Minun pitäisi siis valita. Mutta sekin olisi vaikeaa. Ei auta muu kuin kattoa mitä tuleman pitää. Kaipa edes jotain saan tehdä mitä haluan. Ja kaipa edes jotain ilmaantuu minulle otollista. Sen näkee sitten -_-
Kaikkea ei kuitenkaan voi saada.